Teksti: Mette Hartonen

Keskustelu vanhojen metsien tulevaisuudesta käy kiivaana, sillä hallitus ehdotti niiden määritelmää niin tiukaksi, että se rikkoo EU:n biodiversiteettistrategiaa ja komission ohjeistusta. Tutkijat toivovat tieteen kuuntelemista päätöksissä ja tuovat esiin vanhojen metsien välttämättömyyden myös riittävien hiilinielujen luomiseksi.

Vanhat metsät ovat elinehto monimuotoisuuden säilymiselle ja riittävien hiilinielujen luomiseksi Suomessa. Tämä on tutkimuksiin perustuvaa ajantasaista tietoa, mutta haasteena on, kuinka saada päättäjät ja metsätalouden toimijat kuuntelemaan tutkimustuloksia. Vääntöä vanhojen metsien kansallisista määritelmistä käydään yhä, kun oikeuskansleri viime hetkellä vaati tarkennuksia valtioneuvoston eli hallituksen esitykseen¹.

Tuorein monimuotoisuuskiista alkoi, kun EU loi vuonna 2020 biodiversiteettistrategiansa, joka määräsi jäsenmaat suojelemaan kaikki niiden alueilla sijaitsevat vanhat ja luonnontilaiset metsät². Vuonna 2023 EU:n komissio julkaisi jäsenmaille ohjeistuksen niiden määrittelyyn. ”Valtioneuvosto kuitenkin teki esityksestään niin tiukan³, että sen määritelmät rikkovat komission ohjeistusta”, toteaa Suomen ympäristökeskus lausunnossaan ympäristövaliokunnalle⁴. Syksyllä Koneen Säätiö julkaisi vetoomuksen, jossa 430 ympäristöalan tutkijaa esittää vanhojen metsien määritelmien palauttamista valmisteluun⁵, jotta kriteerit luotaisiin tieteeseen ja avoimuuteen perustuen.

Miksi tarvittiin uusia määritelmiä?

Ylipäätään se, että vanhoille metsille tarvitsi luoda uudet määritelmät, nähtiin poliittisena päätöksenä⁶. Tutkijat ja kartoittajat olisivat toivoneet METSO-suojeluohjelman kriteerien käyttöä. METSO-ohjelmassa valtio maksaa yksityisille metsänomistajille määritelmän täyttävän vanhan ja monimuotoisen metsän suojelusta. Vapaaehtoisvoimin ja hankerahoituksella toimiva Luonnonmetsätyöryhmä kartoitti vuosina 2020–2024 valtion mailta 100 000 hehtaaria METSO-suojelukriteerit täyttävää metsää⁷.

Tämä on vähimmäismäärä, jota kartoittajat ehdottavat suojeltavaksi välittömästi. ”On järjetöntä, että valtio käyttää miljoonia METSO-ohjelmaan ja hakkaa vastaavia ja vielä laajempia metsiä omilla maillaan”, Luonnonmetsätyöryhmän kartoittaja Joni-Matti Kusmin sanoo. Luonnonmetsätyöryhmä kertoo Metsähallituksen löytäneen jo aiemmin mailtaan 593 000 hehtaaria EU:n komission ohjeistuksen mukaista vanhaa metsää⁸.

Myös Sápmi-työryhmä on kartoittanut Pohjois-Suomessa suojeltavia metsiä ja kokoaa nyt tuloksiaan. Vaarana on kuitenkin, etteivät tulokset kelpaa hyödynnettäväksi. Metsähallitus alkoi kartoittaa hallinnoimiaan maita jo kesäkuussa, vaikka vanhojen metsien määritelmä odotti vielä päätöstä⁹. Valtioneuvoston esityksessä Metsähallituksen Metsätalous Oy kartoittaisi suojeltavat kohteet, joista maa- ja metsätalousministeriö päättäisi. Lausunnossaan Syke pyytääkin, että suojeluratkaisujen tekoon osallistetaan myös ympäristöministeriö, Metsähallituksen Luontopalvelut sekä alueita kartoittaneet luontojärjestöt¹⁰.

Syken Luontoratkaisujen projektipäällikkö Kimmo Syrjänen oli laatimassa valtioneuvostolle Syken ja Luonnonvarakeskuksen ehdotusta vanhojen metsien kriteereistä¹¹. Lausunnossaan ympäristövaliokunnalle Syke toteaa valtioneuvoston kuitenkin tulkinneen ehdotusta vastoin tieteellistä tietoa. Tarkoituksena oli luoda kriteerit vanhojen metsien määrittelemiseksi, koska luonnontilaisten metsien määrittelyyn käytetään YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) määritelmää. Se on ollut käytössä monissa jäsenmaissa jo aiemmin. Huomioitavaa on, että luonnontilaisiin metsiin voi kuulua myös nuorempia metsän kehitysvaiheita.

Hallitus kuitenkin yhdisti määritelmänsä koskemaan vain metsiä, jotka ovat sekä luonnontilaisia että hyvin vanhoja (taulukko 1). ”Esitys jättää kokonaan määritelmän ulkopuolelle ne EU:n tarkoittamat muut vanhat metsät, joita varten kriteerit tuli laatia”, Syke painottaa lausunnossaan. Ehdotuksessa on huomioitu luonnontilaisistakin metsistä vain 75 prosenttia,vaikka kaikki niistä oli tarkoitus suojella.

Huoli suojelun valumisesta yksityisiin metsiin

Syrjäsen mukaan komission ohjeistuksen piiriin kuuluvat kaikki muutkin metsänomistajat kuin valtio, vaikka hallitus on luvannut suojella vain valtion hallinnoimat metsät. Yksityisille metsänomistajille hallitus on esittänyt suojelua vapaaehtoisen METSO-ohjelman kautta¹². Syrjäsen mukaan METSO-rahoitusta tulisi kuitenkin tällöin merkittävästi lisätä ja sen toteutus ulottaa koko maahan. Ohjelma toimii tällä hetkellä pienessä osassa eteläistä Suomea, kun suurin osa suojelua odottavista vanhoista metsistä sijaitsee Pohjois-Suomessa.

Miksi hallitus sitten teki ehdotuksestaan niin tiukan? Syken mukaan valtioneuvoston esityksen tarkoituksena on säilyttää mahdollisimman suuri osa vanhoista metsistä puuntuotannon piirissä. Metsänomistajia edustava MTK on alusta asti vaatinut suojeltavien metsien määritelmästä ”sellaista, johon valtion rahat riittävät”¹³. MTK katsoo, että ”löysät” – eli tutkimustietoon nojaavat – kriteerit johtaisivat niin sanottuun harmaaseen suojeluun. Tällöin valtiolla ei olisi varaa lunastaa vanhoja metsiä, mutta metsänomistajat eivät myöskään saisi niistä tuloja, koska yhtiöt eivät uskaltaisi ostaa niistä puuta.

Syrjäsen mukaan tilanne on kuitenkin päinvastoin: juuri liian tiukkojen kriteerien myötä joudutaan hyvin epäselvään tilanteeseen metsänomistajien kannalta. ”Jos metsäyritykset ostavat puuta hallituksen määritelmän ulkopuolelle jäävistä vanhoista metsistä, jotka täyttävät komission määritelmän, rikkovat ne EU:n biodiversiteettistrategian lisäksi EU:n säädöksiä”, hän sanoo. Syrjäsen mukaan tämä johtaa joko laittomiin hakkuisiin tai siihen, että yksityiset metsänomistajat maksavat laskun metsien säästämisestä. EU:n säädösten rikkomisesta voi tulla jälkikäteen sanktioita. Syken mukaan suuren laskun voivat aiheuttaa myös ennallistamisasetuksesta syntyvät velvoitteet.

Metsien suojelun tuomiin taloudellisiin säästöihin vetoavat myös ympäristöekonomian emeritusprofessori Markku Ollikainen ja tutkijatohtori Johanna Kangas Koneen Säätiön tuoreessa selvityksessä. He laskivat, että vanhojen metsien suojelu 100 000 hehtaarin alalta toisi Suomelle 185 miljoonaa euroa taloudellista hyötyä niiden hakkaamiseen verrattuna¹⁴. 100 000 hehtaarin ala olisi Luontopaneelin ja ympäristöministeriön suositusten mukainen. Hallitus kuitenkin esittää tästä vain viidesosan eli 20 000 hehtaarin suojelua.

Suomi on EU:n biodiversiteettistrategian myötä sitoutunut suojelemaan 30 prosenttia maa- ja vesipinta-alastaan. Tästä 10 prosenttia kuuluisi tiukan suojelun piiriin ja 20 prosenttia osittaisen. Luontopaneelin selvityksen mukaan lisärahoitustarve metsien suojelulle tavoitteeseen pääsemiseksi olisi noin 6,8 miljardia euroa¹⁵. Tämä tarkoittaisi 760 miljoonaa euroa vuosittain, jos suojelu haluttaisiin toteuttaa tavoitevuoden 2030 loppuun mennessä.

Ongelmallisen tilanteesta tekee se, ettei suojelutavoitteita ole asetettu maakohtaisesti, eikä niistä lipsumisesta ole tiedossa sanktiota. Luonnonmetsätyöryhmän Kusmin toivoo, että aidosti sitoviin sopimuksiin päästäisiin pian.

Monimuotoisuus tarvitsee tilaa

Tilastokeskuksen tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrenin mukaan edes 30 prosentin suojelu ei riitä pelastamaan luonnon monimuotoisuutta¹⁶. Hän kertoo tutkijoiden esittäneen 30 prosentin tavoitteen lisäksi 20 prosentin suojelua maa-alueilla ilmaston vakauttamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaisi 50 prosentin suojelua, minkä Sitra näkee haastavan nykyisen talousjärjestelmämme, luonnonvaraperustamme ja koko elämäntapamme¹⁷.

Hoffgrenin mukaan jopa maailman johtajat tunnustivat luontokadon ihmisen olemassaoloa uhkaavaksi kriisiksi YK:n luontokokouksessa lokakuussa 2021. Yhteiskuntamme ja talousjärjestelmämme ovat täysin riippuvaisia hyvinvoivasta luonnosta, ja vanhojen metsien merkitys monimuotoisuuden säilyttämisessä on erittäin suuri. Tätä painottavat myös Syrjänen ja Kusmin.

Suurin osa Suomen pinta-alasta on metsää. Metsien lajit ovat kehittyneet satojen miljoonien vuosien aikana, jolloin vanhojen metsien osuus on ollut 50–90 prosenttia¹⁸. Pudotus nykytilanteeseen on tapahtunut vain yhden puusukupolven aikana, sillä metsäekologian lehtori Petri Keto-Tokoin mukaan vielä 1900-luvun alussa Suomessa oli hyvin laajoja vanhoja metsiä. Nykyään vanhojen metsien osuus enää 12–13 prosenttia ja luonnontilaisiksi luokiteltujen alle kolme prosenttia metsämaan alasta¹⁹. Luonnontilaiseksi luokitellaan metsä, jossa ihmisen toiminta ei näy.

Suomen metsissä elää noin 20 000 lajia, joista 2600 kuuluu uhanalaisiin tai silmälläpidettäviin eli lähellä uhanalaista oleviin²⁰. Uhanalaisista lajeista yli kolmasosa tarvitsee elinympäristökseen vanhaa metsää²¹. Syrjäsen mukaan pelkästään lahopuusta riippuvaisia lajeja on yli 5000. Esimerkiksi erittäin uhanalaiseksi muuttunut hömötiainen tarvitsee vanhoja kuusikkoja elääkseen²².

Lajit tarvitsevat myös riittävän laajoja elinalueita. Tätä tarkoitusta varten Luonnonmetsätyöryhmä loi mallin koko maan kattavista luontokäytävistä, jotka yhdistäisivät olemassa olevat merkittävät metsiensuojelualueet. Tällä lailla voitaisiin etenkin valtion maita hyödyntäen luoda koko maan laajuinen metsämaiden verkosto ²³.

Miten vanhat metsät sitovat hiiltä?

Suomi voi joutua päästökaupan myötä miljardilaskun maksajaksi, koska metsiä on hakattu liikaa suhteessa hiilinieluihin²⁴. Suomi on myös hyvin lähellä ilmastolakinsa rikkomista. Joulukuussa julkaistiin sekä Syken tutkimus että hallituksen tilaama taustaselvitys, joissa ilmeni jopa yli 10 miljoonan tonnin lisätarve päästöjen vähentämiselle²⁵. Syken tutkijoiden mukaan kuilu voidaan kuroa umpeen laskemalla hakkuutasoa nykyisestä 60 miljoonaan kuutioon vuodessa. Se tarkoittaisi paluuta noin 15 vuoden takaiseen hakkuutasoon.

Vanhoilla metsillä on merkittävä rooli riittävien hiilinielujen säilyttämisessä. Metsätutkija ja metsätalouden suunnittelun professori Timo Pukkala oikaisee yleisen harhaluulon vanhan metsän muuttumisesta päästölähteeksi. Hänen mukaansa puut kasvavat sitovat hiiltä koko elämänsä ajan, männyt 600-vuotiaiksi ja kuuset 300-vuotiaiksi²⁶. Vanhan puun ulkopinta on suuri, joten Pukkalan mukaan se kasvaa yhtä paljon tilavuutta kuin nuorempi puu, vaikka vuosittainen kasvurengas eli lusto on ohuempi.

Vanhassa metsässä ero nuoreen on se, että kasvun sitoma hiilimäärä siirtyy kuolleiden puiden mukana metsän maaperään eli kuolleen orgaanisen aineen hiilivarastoon. Metsämaan hiilinieluja kasvattaa myös karike, jota syntyy vanhoista ja suurista puista merkittäviä määriä. Keski-Suomessa kasvava runsaspuustoinen kuusikko voi Pukkalan mukaan tuottaa neljä tonnia neulaskariketta hehtaarille. Lisäksi puut uudistavat hienojuuristonsa vuosittain lähes kokonaan, mistä syntyy saman verran orgaanista ainetta maaperään kuin varisevasta karikkeesta. Merkittävä rooli on myös puiden kanssa symbioosissa elävillä mykorritsasienillä. Arvioiden mukaan niihin imeytyy jopa kolmasosa maailmassa poltettujen fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöistä²⁷.

Kun vanhan metsän kasvu on pysähtynyt, se sitoo silti karikkeen ja kuolevien puiden muodossa 5,5 tonnia hiiltä hehtaarilta vuodessa²⁸. Jossain vaiheessa kuolleen orgaanisen aineksen nopea lisääntyminen pysähtyy. Näin käy noin sadan vuoden kuluttua puuston tilavuuden ja biomassan kasvun loppumisesta. Koska orgaaninen aine lahoaa koko ajan, metsä sitoo tällöin enää vähän hiiltä. Nieluna se kuitenkin pysyy Pukkalan mukaan kaukaiseen tulevaisuuteen saakka. Osa lahoavasta aineksesta nimittäin muuttuu humukseksi, joka sitoutuu maahan lähes pysyvästi.

Metsän maaperä on puustoa suurempi hiilivarasto, selviää myös Luonnonvarakeskuksen tutkimuksesta²⁹. Suomen metsien puustoon on varastoitunut hiiltä 800 miljoonaa tonnia ja kangasmaiden maaperään 1000 miljoonaa tonnia. Turpeesta hiiltä löytyy puolestaan 5600 miljoonaa tonnia³⁰.

Luken mukaan avohakkuun jälkeen maaperä muuttuu päästölähteeksi 10–50 vuodeksi, koska hajotustoiminta maaperässä kiihtyy maanmuokkauksen ja lisääntyneen lämmön myötä. Avohakkuu pienentää myös karikkeen muodossa tapahtuvaa hiilensidontaa pitkäksi aikaa, koska nuoret puut eivät pysty kovin nopeasti korvaamaan hakattujen suurten puiden kariketuotantoa. Hiilinielujen säästämiseksi Luke suosittelee jatkuvapeitteistä kasvatusta voimakkaiden harvennusten ja avohakkuiden sijaan.

Toinen harhaluulo on Pukkalan mukaan se, että hyvin kasvava metsä olisi ilmastovaikutuksiltaan paras. ”Ilmastovaikutuksen määrää kuitenkin se, paljonko ilmakehässä on hiilidioksidia”, hän sanoo. Hiilidioksidia on ilmakehässä sitä vähemmän, mitä suurempi metsien hiilivarasto on. Pukkala muistuttaa, että vanhojen metsien hiilivarasto on suuri, minkä ansiosta ne hillitsevät ilmastonmuutosta.

Hakkuita perustellaan myös sillä, että niiden kautta siirretään hiiltä metsistä puutuotteisiin. Vuonna 2022 runkopuun hakkuupoistumasta tukkipuun osuus oli vajaa 40 prosenttia³¹. Tukista puolet eli rungon tilavuudesta alle 20 prosenttia voidaan valmistaa sahatavaraksi. Pukkalan mukaan muut puusta valmistetut tuotteet ovat huonoja hiilivarastoja, koska hiili vapautuu sellusta ja paperista käytännössä heti. Suurin osa puun biomassasta poltetaan, jolloin sen sisältämä hiili vapautuu heti ilmakehään.

Toivoa tutkijat näkevät siinä, että hakkuiden vähentämisestä on alettu puhua, jopa kokoomuslaisen ympäristöministerin suulla. Myös ympäristöjärjestöjen valitus valtioneuvoston riittämättömistä toimista ilmastolain ja kansainvälisten sitoutumisten noudattamiseksi otettiin tällä kertaa käsittelyyn³². Korkein hallinto-oikeus antoi hallitukselle kuitenkin vielä lisäaikaa toimia.

Artikkelin kirjoittamisen jälkeen Luonnonvarakeskus julkaisi ennakkotietonsa kasvihuonekaasuinventaariostaan. Sen mukaan Suomen metsät ovat muuttuneet päästölähteeksi vuonna 2021, koska korkean hakkuutason takia puuston kasvu ei enää kata metsämaaperän päästöjä³³. Maaperän päästöt ovat lisääntyneet, koska ilmaston lämpeneminen nopeuttaa hajotustoimintaa.

1 Helsingin Sanomat (2024): ”Oikeuskansleri puuttui viime hetkellä hallituksen kiisteltyyn metsäpäätökseen”.www.hs.fi/politiikka/art-2000010816773.html7.11.2024 [Haettu 13.1.2025]

2 Suomen ympäristökeskus (2024): ”Luonnontilaiset metsät ja vanhat metsät Suomessa” https://helda.helsinki.fi/items/0dab79c5-dc5d-43d4-9a0f-b59a96c52589

3 Ministerit vahvistivat tiukat kriteerit: Etelä-Suomesta ei juuri löydy suojeltavaa vanhaa metsää, https://yle.fi/a/74-20093322 [Haettu 28.12.2024]

4 Suomen ympäristökeskus (2024): ”Suomen ympäristökeskuksen lausunto ympäristövaliokunnan asiantuntijakuulemiseen vanhojen metsien suojelukriteereistä 13.9.2024”. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2024-AK-33184.pdf

5 Koneen Säätiö (2024): ”Tutkijavetoomus vanhojen metsien suojelemiseksi”. https://koneensaatio.fi/metsanpuolella/tutkijavetoomus/ 27.6.2024,päivitetty 2.9.2024.
[Haettu 13.1.2025]

6 Yle (2023): ”Vanhojen metsien suojelusta uhkaa revetä riita”. https://yle.fi/a/74-20058926 10.11.2023
[Haettu 14.1.2025]

7 Koneen Säätiö (2024): ”Valtion mailta löytyi runsaasti suojelemattomia vanhoja metsiä – mutta Metsähallitus on jo aiemmin paikantanut monikertaisen määrän”. https://koneensaatio.fi/tarinat-ja-julkaisut/valtion-mailta-loytyi-runsaasti-suojelemattomia-vanhoja-metsia/ 26.6.2024
[Haettu 14.1.2025]

8 Koneen Säätiö (2024): ”Valtion mailta löytyi runsaasti suojelemattomia vanhoja metsiä – mutta Metsähallitus on jo aiemmin paikantanut monikertaisen määrän”. https://koneensaatio.fi/tarinat-ja-julkaisut/valtion-mailta-loytyi-runsaasti-suojelemattomia-vanhoja-metsia/ 26.6.2024
[Haettu 14.1.2025]

9 Yle (2024): ”Metsähallitus veti jo johtopäätökset ja alkaa etsiä vanhoja metsiä suojeluun – päätös kriteereistä jumittaa ministereiden pöydällä”. https://yle.fi/a/74-20087117 6.5.2024
[Haettu 14.1.2025]

10 Suomen ympäristökeskus (2024): ”Suomen ympäristökeskuksen lausunto ympäristövaliokunnan asiantuntijakuulemiseen vanhojen metsien suojelukriteereistä 13.9.2024”. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2024-AK-33184.pdf

11 Suomen ympäristökeskus (2024): ”Luonnontilaiset metsät ja vanhat metsät Suomessa : Euroopan komission ohjeet ja kansallinen tarkastelu”. https://helda.helsinki.fi/items/0dab79c5-dc5d-43d4-9a0f-b59a96c52589

12 Valtioneuvosto (2024): ”Valtion maille uusi suojelupäätös ja vanhojen metsien kansalliset kriteerit lausuntokierrokselle”. https://valtioneuvosto.fi/-/1410903/valtion-maille-uusi-suojelupaatos-ja-vanhojen-metsien-kansalliset-kriteerit-lausuntokierrokselle 11.6.2024
[Haettu 13.1.2025]

13 Maaseudun Tulevaisuus (2023): ”Metsänomistajat vaativat vanhoista metsistä päätöstä, johon valtion rahat riittävät”. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/0874dfe7-2ada-4389-ae0b-7ff493a030f4 5.12.2023

[Haettu 28.12.2024]

14 Yle (2024): ”Uusi laskelma: vanhojen metsien hakkaaminen voi maksaa valtiolle enemmän kuin niiden suojelu”. https://yle.fi/a/74-20108749 3.9.2024
[Haettu 28.12.2024]

15 Suomen Luontopaneeli (2021): ”Luontopaneelin selvitys: EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteet tarkoittavat merkittävää metsien lisäsuojelua Suomessa”. https://luontopaneeli.fi/ajankohtaista/luontopaneelin-selvitys-eun-biodiversiteettistrategian-tavoitteet-tarkoittavat-merkittavaa-metsien-lisasuojelua-suomessa/ 1.12.2021
[Haettu 14.1.2025]

16 Jukka Hoffren (2022): ”Edes 30 prosentin suojelutavoite ei riitä pelastamaan luonnon monimuotoisuutta”. https://stat.fi/tietotrendit/blogit/2022/luontokato-uhkaa-ihmiskuntaa-asiantuntijoiden-mukaan-edes-esitetty-30-prosentin-suojelutavoite-ei-riita 21.1.2022
[Haettu 14.1.2025]

17 Sitra (2022): ”Heikot signaalit 2022”. www.sitra.fi/julkaisut/heikot-signaalit-2022/#esipuhe

18 Yle (2023): ”Vanhat metsät ovat vähissä ja pirstaleina – sadat eliölajit vaarassa hävitä”. https://yle.fi/a/74-20034201 4.6.2023
[Haettu 14.1.2025]

19 Yle (2023): ”Vanhat metsät ovat vähissä ja pirstaleina – sadat eliölajit vaarassa hävitä”. https://yle.fi/a/74-20034201 4.6.2023
[Haettu 14.1.2025]

20 Yle (2024): ”Metsää kaadetaan koko ajan uhanalaisten lajien elinalueella – laitoimme raakkuhavainnot ja hakkuut samalle kartalle”. https://yle.fi/a/74-20109272 7.9.2024
[Haettu 14.1.2025]

21 Metsähallitus (2021): ”Metsälajien uhanalaisuuden kehitys ja syyt”. www.metsa.fi/wp-content/uploads/2021/12/Metsalajien-uhanalaisuuden-kehitys-ja-syyt_johtaja-Aino-Juslen_Luonnontieteellinen-keskusmuseo.pdf

22 Yle (2019): ”Hömötiainen on erittäin uhanalainen, koska se ei löydä hakatuista metsistä syötävää – Suomen linnuista iso osa on kokemassa saman kohtalon”. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/03/08/homotiainen-on-erittain-uhanalainen-koska-se-ei-loyda-hakatuista-metsista 8.3.2019
[Haettu 14.1.2025]

23 Suomen Luonto (2023): ”Luontokäytävät torjuvat luontokatoa ja ilmastonmuutosta kustannustehokkaasti”. https://suomenluonto.fi/artikkelit/luontokaytavat-mahdollistaisivat-lajien-suojelun-ja-ilmastonmuutoksen-torjumisen-nopeasti-ja-kustannustehokkaasti/ 23.8.2023
[Haettu 14.1.2025]

24 Yle (2024): ”Suomi joutuu ostamaan hiilinieluja muilta EU-mailta, ja luvassa on miljardilasku veronmaksajille”. https://yle.fi/a/74-20105267 26.8.2024
[Haettu 13.1.2025]

25 Yle (2024): ”Ilmastotavoitteille uusi jäätävä isku – hallituksen selvityksessä hahmotellaan onko tehtaita liikaa”. https://yle.fi/a/74-20128145 9.12.2024
[Haettu 28.12.2024]

26 Uef (2022): ”Vanha metsä on hiilinielu”. https://blogs.uef.fi/forest-issues/2022/12/04/vanha-metsa-on-hiilinielu/ 4.12.2022
[Haettu 14.1.2025]

27 New Scientist (2023): ”Underground fungi absorb up to a third of our fossil fuel emissions”. https://www.newscientist.com/article/2376827-underground-fungi-absorb-up-to-a-third-of-our-fossil-fuel-emissions/ 5.7.2023

[Haettu 20.1.2025]

28 Uef (2022): ”Vanha metsä on hiilinielu”. https://blogs.uef.fi/forest-issues/2022/12/04/vanha-metsa-on-hiilinielu/ 4.12.2022
[Haettu 14.1.2025]

29 Luonnonvarakeskus (2023): ”Maaperä tulee huomioida metsänhoito-ohjeita ja metsätalouden tukia uudistettaessa”. https://www.luke.fi/fi/uutiset/maapera-tulee-huomioida-metsanhoitoohjeita-ja-metsatalouden-tukia-uudistettaessa 23.2.2023
[Haettu 14.1.2025]

30 Suomen ympäristökeskus (2021): ”Puutuotteet hiilivarastona ja uusiutumattomien materiaalien korvaajina. Puurakentamisen lisäämisen vaikutukset kasvihuonekaasutaseisiin Suomessa vuoteen 2035 mennessä”. https://helda.helsinki.fi/items/0a3dad04-c613-4fd6-9b1c-7a0120501f42

31 Uef (2023): ”Paljonko meillä on hiilivelkaa?”. https://blogs.uef.fi/forest-issues/2023/12/04/paljonko-meilla-on-hiilivelkaa/ 4.12.2023
[Haettu 14.1.2025]

32 Yle (2025): ”Korkein hallinto-oikeus hylkäsi järjestöjen tekemän valituksen Orpon hallituksen ilmastotoimista”. https://yle.fi/a/74-20135421 8.1.2025
[Haettu 14.1.2025]

33 Luke (2025): ”Kasvihuonekaasuinventaarion ennakkotiedot 2023: Metsät ovat kääntyneet päästölähteeksi, koska puuston nielu ei enää riitä kattamaan metsien maaperän päästöjä”. https://www.luke.fi/fi/uutiset/kasvihuonekaasuinventaarion-ennakkotiedot-2023-metsat-ovat-kaantyneet-paastolahteeksi-koska-puuston-nielu-ei-enaa-riita-kattamaan-metsien-maaperan-paastoja 15.1.2025
[Haettu 20.1.2025]